Kirsi Suni

Tapaa alumni: Joonatanin yritys auttaa omien kokemusten avulla lastenkotinuoria

Joonatan Nsukami avaa Teamsin kotitalonsa ylimmän kerroksen parvekkeella. Haastattelun taustalla vuorottelevat linnun laulu ja hiljaisena humiseva liikenne.

Joulukuun valmistujaisista on vierähtänyt jo tovi. Merkonomiksi valmistumisen jälkeisen arjen on täyttänyt oman yrityksen käynnistyminen.

Yrittäjyys oli yksi syistä, joka toi Joonatanin peruskoulun jälkeen Business Collegeen. – Bisnesasiat ja yrittäjyys ovat aina kiinnostaneet minua, Joonatan kertoo.

Joonatan oli SM-mitaleja juoksusta ja pituudesta kerännyt urheilija, joten peruskoulun jälkeen hän etsi koulua, jossa voisi toteuttaa urheilutavoitteitaan. Ysin TET:n hän vietti urheilulukiossa, jolloin hän huomasi, ettei lukio ehkä olekaan hänen juttunsa. – Sitten kävin Business Collegen avoimien ovien päivässä. Huomasin, kuinka monikulttuurinen BC on ja miten hyvin minut otettiin vastaan, Joonatan muistelee.

Urheilu-ura jäi pari vuotta sitten. – Kun tuli ikää, rupesin miettimään, mitä haluan olla ja mitä tehdä.

Hyvää henkeä ja kunnianhimoa

Yläasteen alussa Joonatan ei ollut mikään hyvä oppilas. Hän kuitenkin tsemppasi loppua kohden niin, että hänellä oli varaa valita, mihin opiskelupaikkaan hän menee. – Laitoin BC:n ykköseksi. Olisin päässyt kaikkiin hakemiini opiskelupaikkoihin.

Avoimissa ovissa ensivaikutelmana tullut hyvä henki tuli vastaan opiskelukavereissa: – Me ruvettiin heti juttelemaan ihan kuin oltaisiin tunnettu aiemmin. Se hyvä ryhmähenki auttoi koulunkäynnin kannata, Joonatan kiittelee.

Merkonomiopinnoissaan Joonatan erikoistui finanssiin. – Sijoituksen tunnit olivat ihan mun lemppari. Sinne ei ikinä tullut jengiä paljon tunnille. Opettaja Teijo Tikkasen kanssa sai käydä rauhassa keskusteluja, Joonatan muistelee. Opit taisivat jäädä mieleen, sillä Joonatan on nykyään piensijoittaja.

Urheilusta tuttu kunnianhimo näkyi myös Joonatanin opinnoissa: – En viimeisessä työharjoittelussa halunnut vain suorittaa sitä, vaan halusin, että opintojen vaatimukset täyttyvät.

Kiitosta lastenkodille

Joonatanin oma yritys starttasi maaliskuussa. Jotta voimme ymmärtää Joonatanin yritystä, täytyy kääntää katseet hetkeksi menneisyyteen.

Joonatan tuli Kongosta Suomeen 6-vuotiaana. Alkuvaiheessa hän oli vastaanottokeskuksessa Espoossa. Vastaanottokeskuksesta tutut kaverit joutuivat sieltä eri puolelle Suomea lastenkoteihin. – Lastenkodit valitaan lapselle sopiviksi. Ilola kertoo mun persoonallisuudesta. Mä olen rauhallinen, samoin Ilola. Kun mä menin sinne, se oli just muuttunut perhekodista lastenkodiksi. Me olimme siellä todella läheisiä. Paljon siitä, mitä mä olen oppinut, on tullut nimenomaan Ilolasta.

Joonatan kertoo, miten häntä tsempattiin, miten häneen luotettiin ja satsattiin: – Mua kuskattiin aina treeneihin, pääsin leireille ja kisamatkoille.

Hän jaksaa ihailla lastenkodin työtekijöitä ja heidän työmääräänsä. Siellä oli kolme aikuista, jotka pitivät huolta ja kuskasivat seitsemää lasta urheiluharrastuksiin.

Omat kokemukset muiden avuksi

Joonatanilla on vahva halu auttaa muita. Häneen teki suuren vaikutuksen peruskoulussa kiusaamistapauksen käsittely. Opettaja kutsui koko luokan käsittelemään asiaa. Joonatan ihmetteli, miksi siellä oli nekin, jotka eivät olleet kiusanneet. – Opettaja sanoi, että me emme olleet puuttuneet ja siksi mekin olimme siellä, Joonatan muistelee.

Kun Joonatan täytti 18 vuotta, oli aika jättää lastenkoti taakse ja aloittaa oma itsenäinen elämä. Joonatanista tuli siis jälkihuollon asiakas – ja tästä lähtee hänen oma yritysideansa.

Joonatanin yritys Jälkiturva tarjoaa kunnille ja kaupungeille entisten lastenkotilaisten kokemusasiantuntijapalveluita tekemään lastensuojelun palveluista parempia ja kehittyneempiä. – Jälkihuoltoa on siirretty nyt 25 vuoteen asti, entisen 21 vuoden sijasta. Muutos on minusta paikallaan, mutta samalla koen, että suurimpana ongelmana ei oikeastaan ole jälkihuollon pituus, vaan ennemminkin sen laatu. 

Palvelu syrjäytymistä ehkäisemään

Siinä missä toipuville alkoholisteille, narkomaaneille jne. on tarjolla erilaista vertaistukiapua, ei lastenkotilapsille ole vastaavia palveluita. Lastenkodista itsenäiseen elämään siirtyminen ja itsenäistymisprosessi eivät ole helppoja – ja sitä voi ymmärtää täysin vain toinen saman kokenut. Monen entisen lastenkotinuoren elämä on vaarassa syrjäytyä, kun osaamista elämänhallintaan puuttuu.

Joonatan nostaa esiin, että esim. työllistyminen on todella vaikeaa erityisesti maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Kun sosiaalitoimen jälkihuollon työntekijä ei ole itse kokenut samaa, voi hänen olla vaikea myös ohjata nuorta: – Alan opiskelu ja työkokemus ei tee kokemusasiantuntijaa. Meillä on rasismin vastaisia viikkoja, mutta muuna aikana asia unohtuu.

– Mulla on halu parantaa jälkihuollon palveluita. Tiedän mistä puhun, koska mulla on itsellä 16 vuoden kokemus lastenhuollosta. Olen tuntenut vihaa ja kokenut tuleeni petetyksi, kun en ole saanut tarvitsemaani apua. Kaikilla pitäisi olla hyvät mahdollisuudet päästä elämään, siksi haluan olla itse kehittämässä tätä.

Joonatanin yrityksen kautta voi saada apua erilaisilta kokemusasiantuntijoilta: – Jos jossain halutaan puhumaan vaikka tyttö, joka on myös äiti, meiltä löytyy myös sellainen.

Koulutuksen opit käyttöön

Joonatan oppi BC:ssä paljon yritystoimintaa hyödyttäviä asioita. Oman yrityksen käynnistämisessä oli hyötyä merkonomiopintoihin sisältyneestä NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmasta. – Sain jo koulussa harjoitella, millaista on olla yrittäjä.

PopUpissa hän oppi, mikä merkitys on asiakkaan kohtaamisella ja perusteluilla. – Se oli haastavaa, mutta hauskaa.

Joonatan pitää parhaina ominaisuuksinaan yritystoiminnassa rauhallisuutta. Se on hänen perusluonteessaan, mutta sitä hän oppi myös sijoitustoiminnan kurssilla. Joonatanilla on kärsivällisyyttä odottaa eikä tarvetta hosua.

Tutustu Joonatan Nsukamin yritykseen »

    Kirsi Suni

    - kirsi.suni@bc.fi

    Stina

    Onnea ja menestystä yritykselle ja tärkeälle työlle, Joonatan!