Vekottimia kokeilemassa Vekotinverstaalla – datanomitrio mielenkiintoisessa duunissa

Ensimmäisen vuoden kaksoistutkinto-opiskelijat Henri Vuento (vas.), Mikael Wikstén ja Jesper Ojala työskentelevät Kaapelitehtaalla olevassa Vekotinverstaassa.

Kaapelitehtaan sanotaan olevan Suomen suurin kulttuurikeskus. Sen uumenista löytyy myös jotain ihan muuta, Vekotinverstas. Vekotinverstaassa voi kokeilla erilaisia IoT-sensoreita. Tavoitteena on tarjota

mahdollisuus toteuttaa yksinkertaisia, jonkin asian mittaamiseen perustuvan idean (proof-of-concept-tason) demoja. Kokeilla voi vaikka mitä; komponentit ovat nykyään verrattain edullisia. Jos et ihan ymmärtänyt, mistä on kyse, ei hätää – kohta kuulet lisää. Paikan toiminnasta vastaa Forum Virium Helsinki, joka on Helsingin kaupungin kehittämisyksikkö.

Vekotinverstaassa on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa kolme ensimmäisen vuoden kaksoistutkinto-opiskelijaa (datanomi&ylioppilas): Mikael Wikstén, Henri Vuento ja Jesper Ojala. Opiskelijat erikoistuvat opinnoissaan IoT-ohjelmointiin.

– Poikien opettaja soitti ja tarjosi heitä meille töihin. Ensin en oikein innostunut. Asiaan vaikutti, että Mikael ja Henkka olivat Future City Challengen Helsingin haasteen toisen palkinnon voittaneessa ryhmässä, erityisasiantuntija, ohjelmistosuunnittelija Aapo Rista Forum Virium Helsingistä kertoo.

Taloudellista säästöä melko pienellä vaivalla

Töihin ei ollut mitään kevyttä laskeutumista, vaan ihan ensimmäiseksi pojat olivat mukana Vekotinverstaan ESP8266-pajassa. Moni on kuullut laitteesta tai jopa hommannut ko. mikroprosessorin, mutta ei ole päässyt alkuun sen kanssa.

Tällaisia vekottimia tulee olemaan Kaapelitehtaan työtiloissa.

Alun työpajan jälkeen pojat ovat olleet mukana Kaapelitehtaan tiloihin liittyvässä ilmanlaatuprojektissa. – Kaapelitehtaan kellarissa on yli 50 työtilaa. Niissä on jatkossa sensorit, jotka mittaavat ilmanlaatua. Näemme reaaliajassa, mikä on tilanne, Henri kertoo.

– Monissa tapauksissa ilmastointi voi olla jatkuvasti päällä. Sensoreilla kerätyn mittaustiedon perusteella ilmastointi voidaan kytkeä päälle silloin, kun on tarvetta, suunnittelija Jani Suonperä Kaapelitehtaalta kertoo. – Näin säästetään sähkökuluissa, hän jatkaa.

Sensorit ja mikrokontrollerit ovat nykyään edullisia ja mittauslaitteet useaan kymmeneenkin vuokratilaan voidaan toteuttaa suhteellisen pienin kustannuksin.

Hyvä tuuri

Mikael työn touhussa.

Datanomitriolle kävi todella hyvä tuuri, kun he saivat opiskelujensa mukaista duunia heti ensimmäiseen työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksoonsa.
– Parasta tässä on, että pääsee tekemään oikeita oman alan töitä, Jesper summaa.

Mikael kiittelee liukuvaa työaikaa. – Nuorilla kun vähän hankala aamulla herätä, Mikael muistuttaa.

Kaikilla opiskelijoilla oli ennestään työkokemusta kesätöistä. Kolmikko on osaava, aktiivinen ja oma-aloitteinen. Viimeksi mainittu onkin tärkeä piirre. – Haluaisin korostaa juuri oma-aloitteisuutta harjoittelijoille, sekä töihin haettaessa että töissä oltaessa, Aapo Rista sanoo.

Ohjelmointitehtävien lisäksi pojat pääsevät tekemään myös muita hommia; Vekotinverstaan kanssa samassa tilassa on myös Kaapelitehtaan it-tuki. Toisinaan joku pojista voi siis kipaista auttamaan jotakuta teknisessä pulassa – samalla saa suoritettua harjoittelua Palvelutehtävässä toimiminen opintoon.

“Propellipäiden” paluu

Yksi ympyrä sulkeutui Vekotinverstaan saapuessa Kaapelitehtaalla; 1960-luvulla kiinteistössä otettiin digitalisaation ensimmäisiä askeleita. Kaapelitehtaalla oli silloin Suomen ensimmäiset suuret tietokoneet. – – Tuon ajan atk-gurut ja ”propellipäät” tulivat tänne käyttämään tietokoneita, Jani Suonperä kertoo.

Lue lisää Mikaelin, Henrin ja Jesperin tutkinnosta datanomi kaksoistutkinto