Innovaatiotoiminta

Unelmien koulu: Miten opit parhaiten?

WSA

Business College Helsingin 28 maahanmuuttajataustaista aikuisopiskelijaa, jotka tulevat 16 eri maasta, paneutuivat omaan oppimistyyliinsä opintojen alkuvaiheessa. Heillä jokaisella on oma historia ja kulttuuritausta ja oma, ainutlaatuinen tapansa oppia. Oppimistyyliksi kutsutaan tapaa, jonka avulla ihminen keskittyy sekä käsittelee ja sisäistää uutta tai vaikeaa tietoa.

Opiskelijat haaveilevat unelmien koulusta, jossa oppiminen sujuu

Osana merkonomiopintoja opiskelijat saivat haaveilla unelmien koulusta, jossa oppiminen sujuu kuin tanssi. Millaiselta unelmien koulussa näyttää?

 ”Unelmien koulu on turvallinen, terveellinen, siellä on puhdas sisäilma, paljon kasveja, sekä muunneltavat, valoisat ja avarat tilat”, kertoo 45-vuotias nainen Virosta.  

”Sellainen, että oppimispaineita ei ole liikaa, oppilaat voivat oppia itsenäisesti ja opettajat voivat herättää oppilaiden kiinnostuksen oppimiseen oppitunnin aikana, ja myös oppitunti on rento ja onnellinen”, 25-vuotias nainen Kiinasta.

”Unelmien koulussani olisi pienet ryhmät, opettajat käyttäisivät montaa eri tapaa opettaa, koska jokainen oppii eri tavalla ja koulussa olisi rauhallisia paikkoja taukoja varten”, kiteyttää 30-vuotias maahanmuuttajamies Marokosta.

Muuten kaipailtiin rauhassa oppimista, teemapäiviä, opettajan ohjausta, ylipäätään hauskuutta ja rentoutta, sekä tiloihin, että oppimisjärjestelyihin.

Tehokas oppiminen on myös opettajien haaveissa

Kun oppimisympäristö ja -olosuhteet vastaavat paremmin opiskelijoiden erilaisia oppimismieltymyksiä, on oppiminen johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa. Myös osuvilla opetusmenetelmillä voidaan oppimista tehostaa.

Kun oppimisympäristö ja -olosuhteet vastaavat paremmin opiskelijoiden erilaisia oppimismieltymyksiä, on oppiminen johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa. Myös osuvilla opetusmenetelmillä voidaan oppimista tehostaa.
Business College Helsingin 28 maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle tehtiin emeritusprofessori Barbara Prashnigin kehittämä oppimis- tai työtyylianalyysi, ja opettaja kävi heidän kanssaan tulokset läpi henkilökohtaisissa tapaamissa. Sen lisäksi opiskelijat saivat kirjallisen dokumentin ja materiaalin, johon voivat tutustua rauhassa tarkemmin. Analyyseista koottiin myös ryhmäraportti, joka kertoo kyseisen ryhmän tehokkaimman tavan oppia.

Opiskelijat tekivät analyysin suomen kielellä, joka on heille kaikille vieras kieli. He tarvitsivat tukea sekä kysymyksiin vastatessaan että tuloksien analysoinnissa. Maahanmuuttajien kanssa on tärkeää käyttää selkokieltä. Opiskelijoiden suomen kielen taito ei vielä ole niin hyvää, että termit avautuisivat helposti.

Mitä opimme ja millaisia havaintoja teimme ryhmäanalyysin pohjalta? 

Havaitsimme, että ryhmälle on mieluisinta pohdiskeleva ajattelutyyli, sekä näköaistin, visuaalisaation ja mielikuvituksen hyödyntäminen. He työskentelevät mieluiten opettajan ohjauksessa, päivällä, yksin tai parin kanssa, hiljaisessa työympäristössä. Tuloksissa korostuvat vahva sisäinen motivaatio, sitkeys ja johdonmukaisuus, sekä sopeutuvuus ja vastuuntuntoisuus. Ryhmässä oli useita luontaisesti analyyttisiä henkilöitä, mutta erityislahjakkaita ja nopeita oppijoita ei joukossa esiintynyt. Toisaalta myöskään mahdollisia keskittymis- tai oppimisongelmia ei ilmennyt.  Opiskelijoiden tämänhetkinen uusi elämäntilanne ja kielelliset haasteet näkyivät analyysin tuloksissa.

Haluan useimmiten tietää, miksi joku tehtävä tehdään ja mikä on haluttu lopputulos. Kerro siis minulle ensin kokonaiskuva ja sitten tarvittavat yksityiskohdat ”, kuvaa monipuolista työkokemusta hankkinut maahanmuuttajataustainen miesopiskelija Italiasta.

”Tulokset auttoivat minua tuntemaan paremmin itseäni, mieltymyksiäni ja oppimistyyliäni. Pidän ajatuksesta, että ei ole ketään samanlaista kuin minä, olen ainutlaatuinen! Enää en koe erityispiirteitäni puutteina”, innostuu aiemman korkeakoulututkinnon suorittanut naisopiskelija, joka on muuttanut Suomeen Venäjältä.

Opetuksessa kannattaa huomioida ryhmän yhteiset mieltymykset. Tämä ryhmä tarvitsee tehtäviin selkeät ohjeistukset ja aikaa pohdiskeluun. Heille olisi hyvä tarjota visuaalista materiaalia oppimisen tueksi esim. videot ja powerpoint -esitykset. Opiskelijat työskentelevät mieluiten hiljaisessa ja rauhallisessa tilassa, koska melu häiritsee heidän keskittymistään. Opiskelijaryhmä toivoo, että opettaja ohjaa heidän työskentelyään ja oppimistaan. Analyysin mukaan opiskelijat työskentelevät mieluiten yksin tai parin kanssa. Toisaalta työelämässä tarvitaan nykyisin monenlaisia ryhmätyötaitoja ja hyvää vuorovaikutusta työtovereiden kanssa, joita taitoja voi myös harjoitella.  

”Ryhmäanalyysin perusteella saa tarkan kuvan opiskelijaryhmän monimuotoisuudesta ja erilaisista tavoista oppia. Näitä tietoja hyödyntämällä päästään parempiin oppimistuloksiin – ja myös opiskelijat ovat tyytyväisempiä ja vähemmän stressaantuneita”, toteaa lehtori Kaisa Nuutamo Business College Helsingistä.

Oppimistyylianalyysilla voidaan selvittää yksilön ja ryhmän tarpeita ja mieltymyksiä oppimisen suhteen. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tyyliä oppia, vaan erilaisia tapoja oppia tehokkaammin. Vahvuudet syntyvät mieltymyksistä. Ne lisäävät motivaatiota ja keskittymistä sekä parantavat suorituskykyä esimerkiksi tenteissä. Kukapa meistä ei haluasi oppia tehokkaammin ja hauskemmin?

Teksti ja lisätietoa: Helena Miettinen ja Kaisa Nuutamo Business College Helsingistä

Innovaatiotoiminta

- helena.miettinen@bc.fi