Hyviä askeleita
Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus opiskelijoiden tulevaisuuteen, seuraaviin askeliin opiskelun jälkeen, on julkisen keskustelun kestoaihe. Ja hyvä niin, sillä sehän se opiskelun tavoitekin on ja paras palaute alalla toimijoille. Lisäksi juuri tällä hetkellä tehdään uusia suunnitelmia siihen, miten ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta voitaisiin rahoituksen keinoin parantaa. Tärkeä pointti, todellakin.
Mutta mitkä kaikki askeleet ovat niitä oikeita liikkeitä, onko harha-askelia? Keskustelussa vilahtaa välillä melko yksipuolisia näkökulmia asiassa, jonka merkitys arvokeskusteluna ja yhteiskuntaa rakentavina tai jakavina kannanottoina on rahoitusratkaisujakin merkittävämpää. Puhumattakaan siitä, miten keskustelun sävy vaikuttaa kuuntelijoihin – nuoriin ja aikuisiin opiskelijoihin sekä heidän läheisiinsä, alalla toimijoihin, nykyisiin tai tuleviin työnantajiin sekä yhteiskunnan yleiseen suhtautumiseen ammatilliseen koulutukseen.
Töihin toisen palvelukseen tai yrittäjäksi
Tilastojen tulkitseminen ei ole helppoa, mutta ei ole niiden tekeminenkään. Tällä hetkellä käytetään parin vuoden takaisia yhden tilastointipäivän lukuja kertomaan siitä, miten ammatillisen koulutuksen käyneet ovat sijoittuneet. Vuoden 2022 luvut julkaistaan tammikuun 2024 aikana. Tulevaan, sijoittumista kuvaavaan mittariin, tavoitellaan toisaalta nopeutta ja toisaalta pidemmän aikavälin todistusvoimaa.
Tilastoja tulkitessa menee itse kullakin helposti sekaisin työllisten ja työttömien käsite. Työllisten lisäksi nimittäin on monta muutakin hyvää ja ymmärrettävää askelta. Työvoiman ulkopuolella on monimuotoinen joukko ja heistä työttömiä vain osa. Yhtä kaikki, oleellista on oikean tiedon ja tulkinnan lisäksi, että olemme toimijoina tietoisia koulutustuotteidemme vaikuttavuudesta työllistyvyyteen ja kehitämme sitä.
Miten tuoda uuteen mittariin selkeästi esiin työllistymisen iso kuva – toisen palveluksessa tai yrittäjänä olevat – on varmasti ratkaistavissa hyvin. Hankalampaa lienee taloudellisten suhdanteiden huomioiminen työllistymiseen. Suhdanteilla on merkitystä ja kuitenkin ne helposti jäävät huomiotta, sillä ihmisen muisti on vaan niin lyhyt. Tällä hetkellä tulkitaan vielä hetki korona-ajan työllistymislukuja, mutta sen ajan erityispiirteet saattavat jäädä huomiotta. Taantumassa kun ollaan, on myös tämän ajan lukujen tulkinnan hetken tullessa varmasti haasteellista muistaa, miten taantuma vaikutti eri toimialojen työllistymiseen.
Jatko-opintoihin
Ammatilliset opinnot tuottavat jatko-opintokelpoisuuden ja yhä useampi myös käyttää tuon mahdollisuuden. Koulutuksen vaikuttavuuskeskustelussa jatko-opinnoista ja työllistymisestä puhutaan samassa lauseessa. Ne ovat samanarvoisia jatkosteppejä, niin kuin pitääkin.
Jatko-opintoihin heti opiskelujen jälkeen tai vasta myöhemmin, tai sitten suoraan ammattikorkeakouluun väyläopintojen kautta. Nämä vaihtoehdot näyttävät ainakin oman koulun vinkkelistä kasvattavan suosiotaan koko ajan. Yksi indikaattori siihen on myös kaksoistutkinnot – niiden määrä on kasvanut pikkuhiljaa vuosien saatossa. Väyläopinnoissa yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on ollut hedelmällistä. Sitä voidaan varmasti myös sekä syventää, että laajentaa uusille koulutusaloille ja osaamisen tasoille. Meillä Business College Helsingissä on aivan erinomaisia kokemuksia yhteistyöstä pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa väyläopintojen kehittämisessä sekä tahtotila rakentaa yhä parempaa yhteistyötä niin elinkeinoelämän kuin oppilaitostenkin kanssa kaiken kaikkiaan.
Muita hyviä askeleita
Ammatillisen koulutuksen tehtävä liittyy kahteen edellä mainittuun askeleeseen, mutta hyviä liikkeitä on muitakin. Osa ei-työllisistä suorittaa ase- tai siviilipalvelustaan. Se on luonnollisesti varsin tyypillinen elämänvaihe juuri ammatillisen koulutuksen suorittaneille. Osa jää perhevapaille. Kumpikin askel sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta hyviä valintoja. Tilastojen takana on varmasti myös monta muuta hyvää valintaa. Joskus myös päätös olla ottamatta seuraavaa askelta ja pohtia hetki tulevaisuuttaan, voi olla paikallaan sekin. Ajan kanssa voikin todeta, että jopa ne omasta mielestä harha-askeleilta tuntuneet, voivat hyvinkin johtaa mieluisaan lopputulokseen.
Sun ideat, sun tulevaisuus
Suomessa puolet meistä – karkeasti ottaen – osallistuu tai on osallistunut ammatilliseen koulutukseen. Se on iso osa yhteiskuntaa. Samoin noin puolet työnantajista kertoo heillä olevan tarvetta nimenomaan ammatillisen koulutuksen osaajille. Ammatillinen tai korkeakoulutus, hyviä askeleita kaikki. Oman, itselle sopivan polun valitseminen on tärkeää ja loppujen lopuksi kaikkien etu. Tästä olen kuullut monia hyviä tarinoita valmistuvien opiskelijoiden sanoittamana. Kaikkia ja monenlaisia askeleita tarvitaan. Sun ideat, sun tulevaisuus.
Tarvitsemme myös hyvää, meitä kaikkia yhdistävää julkista keskustelua. Maailmassa on varmasti tälläkin hetkellä ihan tarpeeksi ihmisiä jakavia rajojen rakentajia. Kuljetaan me vaan sisulla ja sitkeästi vastavirtaan ja tehdään meidän tulevaisuus yhä paremmalla yhteistyöllä ja yhteen hiileen puhaltamisella.
Meidän ideat, meidän tulevaisuus.
Jaana Lehto, rehtori ja toimitusjohtaja, Business College Helsinki
