11.5.2026

Työelämäyhteistyötä opettajan silmin: haastattelussa Tarja Airaksinen

Teemme Business College Helsingissä tiivistä yhteistyötä työelämän eri toimijoiden kanssa, minkä ansiosta opiskelijamme saavat tärkeää työkokemusta. Haastattelin Tarja Airaksista, liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin opettajaamme, joka on toiminut aktiivisesti työelämäprojekteissa vuodesta 2010 lähtien.

1. Miten yhteistyö käynnistyy ja miksi se on tärkeää?

Työnantajilta tulee säännöllisesti yhteydenottoja verkostojeni ja puskaradion kautta. Yhteistyö lähtee liikkeelle toimeksiannosta, jonka pohjalta pohditaan millaista osaamista ja ammattitaitovaatimuksia työ edellyttää.

Opiskelija oppii parhaiten aidoissa oppimisympäristöissä. Se motivoi enemmän kuin pelkkä luokassa opiskelu ja kerryttää tietysti työkokemusta. Tekemisen kautta opiskelija hahmottaa paremmin myös tulevaisuuden työmahdollisuuksia. Samalla pysyn opettajana ajan hermolla työelämän kehityksestä ja opin itsekin uutta.

2. Minkälaisia työelämäprojekteja olet ollut toteuttamassa?

Olemme olleet useissa elokuva-, tv-sarja- ja mainosprojekteissa mukana. Viime keväänä osallistuimme esimerkiksi Cancel-elokuvan tuotantoon. Pari vuotta sitten järjestettiin Harjunpään kuvauksia varten yökuvaukset Vuosaaressa, jossa työt alkoivat iltayhdentoista aikaan ja päättyivät aamuseitsemältä. Jengitappelukohtauksessa opiskelijat juoksivat kolme tuntia kadulla edestakaisin eikä pieneltä tapaturmaltakaan vältytty. Kuvausten lisäksi opiskelijat pääsivät tutustumaan tapahtuma- ja projektituotantoon, markkinointiin ja viestintään sekä kokemaan yhteisöllisyyttä ja kehittämään yhteistyötätaitoja. Opiskelijoiden mukaan työ oli ikimuistoisinta, mitä he olivat koskaan päässeet tekemään. 

TV-sarjoista olemme olleet mukana lukuisissa produktioissa esimerkiksi parhaillaan televisiossa pyörivän Maria Kallion kolmannella kaudella, Nyrkissä ja Cannesissa palkitussa Mister 8-sarjassa, jonka pääroolissa oli Krista Kosonen. Vuodesta 2012 lähtien olemme olleet mukana lähes kaikissa Suomessa järjestetyissä MM- ja EM-kisoissa. Lajeina ovat olleet mm. jääkiekko, taitoluistelu, squash, salibandy ja lacrosse. Lisäksi olemme olleet jalkapallon, jääkiekon, koripallon seura- ja kansainvälisissä ottelutapahtumissa. Koripallon EM-kilpailuissa opiskelijamme vastasivat fanituotteiden myynnistä opettajien ohjauksessa. He hoitivat koko prosessin esillepanosta ja myynnistä aina tilityksiin saakka. Urheilutapahtumissa työtehtäviin on kuulunut myös lipunmyyntiä, markkinointimateriaalien tekemistä, oheisohjelman järjestämistä ja asiakastyytyväisyyskyselyitä. 

Korona-aikaan meillä oli Helsingin jäähallilla huikea We will rock-musikaaliprojekti, jossa oli mukana 450 opiskelijaa ja 11 opettajaa. Se oli kova ponnistus koronarajoitteiden vuoksi.  Teemme myös tiivistä yhteistyötä Helsingin Messukeskuksen kanssa, mikä sijaitsee sopivasti oppilaitoksemme naapurissa. Lisäksi Slush-tapahtuma on ollut tärkeä yhteistyökumppanimme vuodesta 2017. Näitä projekteja on siis riittänyt!

3. Miten opiskelijat ovat kokeneet työelämäprojektit?

Ne opiskelijat, jotka ymmärtävät tällaisten kokemusten arvon, hoitavat asiat hyvin ja pyytävät mukaan uusiin projekteihin. Kokemuksesta on oikeasti hyötyä työllistymiseen myöhemminkin. 

Opettajan näkökulmasta haasteena on työhön sitoutuminen. Varsinkin nuoremmat opiskelijat vasta opettelevat työelämätaitoja, joten opettajalla täytyy olla aktiivinen rooli viestinnässä, reflektoinnissa ja palautteen antamisessa. Olen oppinut kantapään kautta, että opiskelijoita täytyy muistuttaa moneen kertaan ja siten sitouttaa osallistumaan sovittuihin asioihin.

4. Mitä työnantajat saavat yhteistyöstä ja mikä on heidän hyötynsä?

Teemme työnantajille yhteistyön mahdollisimman helpoksi, joten kynnys lähteä mukaan on matala. Prosessi etenee selkeästi: yhteydenoton jälkeen pidämme aloituspalaverin, jossa käydään läpi työnkuva ja tavoitteet. Tämän jälkeen opiskelijat osallistuvat ideointiin, sovitaan pelisäännöt ja laaditaan toimeksiantosopimus, jossa määritellään, mitä tehdään, milloin ja kenen ohjauksessa.

Oppilaitos huolehtii käytännön järjestelyistä pitkälti työnantajan puolesta. Mukana on aina vastuuhenkilö, joka koordinoi tekemistä, ja esimerkiksi työvuorot, ohjaus ja ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan valmiiksi. 

Opiskelijoiden tuoreet ideat ja näkemykset tuovat työnantajille konkreettista hyötyä. Yhteistyö tarjoaa lisäksi suoran väylän opiskelijoiden rekrytointiin. Työnantajat kokevat yhteistyön yhä enemmän myös osana yhteiskuntavastuuta.

5. Miten työelämäyhteistyö näkyy sinun työssäsi opettajana?

Käytännön järjestelyt vievät paljon aikaa, joten onneksi työnkuvani on määritelty sellaiseksi, että pystyn näitä hoitamaan. Olemme Euroopan unionin Ambassador-koulu ja sen puitteissa on paljon toimintaa, kuten säännöllisesti järjestettävät Euroscola-tapahtumat ja EU-simulaatiotapahtumat ja faktantarkistuspajat. Esimerkkinä tulee mieleen vähän aikaa sitten järjestetty kansainvälinen yliopistojen väittelykilpailu Nordic Open, mikä toteutettiin yhteistyössä Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston, Kööpenhaminan ja Tukholman väittely-yhteisöjen sekä väittely-yhdistysten kanssa. Tuomareita oli Oxfordista, Cambridgesta ja Stanfordista. Pelkästään alkuvalmistelut kestivät monta kuukautta. Tapahtuma kesti useamman päivän ja teimme sen aikana pitkää päivää. 

6. Miten työelämäyhteistyötä voisi kehittää?

Työelämäyhteistyötä voi aina kehittää, laajentaa ja syventää, ja oppimishaluisia opiskelijoita riittää. Oppilaitoksen sisällä yhteistyömahdollisuuksia pystyy laajentamaan monialaisten opettajatiimien ansiosta, jolloin projekteihin saadaan monipuolisempaa osaamista. Lisäksi meidän tulisi pystyä reagoimaan nykyistä nopeammin ja ketterämmin työelämän muuttuviin ja äkillisiin työvoimatarpeisiin.

Nuoret ovat innovatiivisia ja rohkeita hyödyntämään esimerkiksi tekoälyä, joten heidän osaamistaan kannattaisi hyödyntää enemmän työelämäprojekteissa.

Haastattelu ja teksti: Tiina Äijänaho

Kuva: Tarjan oma kuva-arkisto