Business College Helsinki

Myönteiset käytänteet lisäävät työinnostusta

Business Collegen henkilöstö kokoontui torstaina 17. joulukuuta 2020 yhteisöllisen kehittämispäivän valmennukseen. Kohti positiivista toimintakulttuuria –kehittämispäivän tavoitteena oli tukea Business Collegen henkilöstöä uuden strategiakauden mukaisessa toimintakulttuurin muutoksessa. Koronapandemian vuoksi valmennus toteutettiin Microsoft Teams -ympäristössä.

Torstaiaamuna 17. joulukuuta reilu sata Business Collegen henkilöstön jäsentä kokoontui Teams-ympäristöön, jossa vararehtori Heli Huotari oli valmiina pitämään oman puheenvuoronsa.

– Tämä poikkeuksellinen vuosi edellyttänyt meiltä kaikilta joustamista, sopeutumista ja uudistumista, Huotari toteaa.

Etäopiskeluun ja -työskentelyyn siirtymisen myötä Business Collegen opiskelijat ja henkilöstö ovat pitäneet toisiinsa monipuolisesti yhteyttä erilaisilla digitaalisilla kanavilla. Yhteistyö sekä jatkuva ja säännöllinen yhteydenpito on osoittanut paikkansa ja tarpeellisuutensa koronapandemian keskellä.

– Omasta puolestani kiitokset kaikille Business College Helsingin toimijoille ja etenkin teille opettajille ja ohjaajille, jotka olette huolehtineet, että opiskelijamme pysyvät arjessa ja opinnoissa kiinni etäoppimisenkin aikana, Huotari kiittää.

Päivän puhujina toimivat psykologian professori emerita ja filosofian tohtori Liisa Keltikangas-Järvinen sekä KT, FM, ammatillinen erityisopettaja Sanna Wenström. Webinaari oli osa OPH:n rahoittamaa Johtamisella pedagogista hyvinvointia (HyPe) sekä SLK-säätiön Positiivinen toimintakulttuuri -hanketta. Hankkeiden tavoitteena on tukea ja vahvistaa yhteisöämme kehittymään kohti positiivisen organisaation toimintamallia ja edistää yhteisön hyvinvointia.

Temperamentit otettava huomioon

Kehittämispäivän ensimmäiset tunnit riensivät Keltikangas-Järvisen luentoa seuraten. Tämän luennon otsikkona toimi Tulevaisuuden hyvät tyypit: Temperamentti, väline ymmärtää itseä ja muita. Luento sai henkilöstön pohtimaan temperamentin, persoonallisuuden ja käytöksen eroa ja huomioimista omassa työyhteisössä, tiimitoiminnassa sekä opetuksessa.

Keltikangas-Järvinen halusi heti oman osuutensa alussa muistuttaa, kuinka persoonallisuus ja temperamentti eroavat käsitteinä toisistaan. Persoonallisuus on sovittu käsite, kun taas temperamentti määritellään kohtalaisen pysyväksi ja perinnölliseksi piirteeksi, joka voidaan usein tunnistaa jo ihmisen ensimmäisen kahden ikävuoden aikana. Temperamenttia on kaikki se, mikä ei ole tietoisen päätöksenteon ohjaamaa.

– Ei ole olemassa huonoa tai hyvää temperamenttia, Keltikangas-Järvinen korostaa.

Myös opetuksen kannalta eri temperamenttien toimintatyylit on hyvä ottaa huomioon. Esimerkiksi modernit avoimen oppimisympäristön periaatteella rakennetut oppimisympäristöt eivät sovi kaikille. Jos opiskelijalla on taipumusta häiriintyä helposti, voi hänen koulumenestyksensä olla riippuvainen siitä, miten opetusjärjestelyt on toteutettu.

Häirittävyyden lisäksi on otettava huomioon myös kahdeksan muuta temperamenttipiirrettä: aktiivisuus, joustavuus, rytmisyys, sinnikkyys, sensitiivisyys, lähestyminen, välttäminen ja emotionaalisuus. Nämä kaikki ilmenevät opiskelijan toimintatavoissa eli siinä, miten hän opiskelee.

Yhteistyön ja käytäntöjen merkitys

Iltapäivän osuus oli puolestaan jatkoa kesäkuun alussa toteutetulle kehittämispäivälle. Silloin Business Collegen henkilöstö pääsi syventymään Sanna Wenströmin ja Laura Halosen johdolla PRIDE –teorian kahteen osa-alueeseen. Nämä osa-alueet olivat myönteiset tunteet ja ilmapiiri (E=emotional wellbeing) sekä vahvuudet (I = Individual attributes). Kesäkuun kehittämispäivästä pääset lukemaan lisää täältä.

Tämän kehittämispäivän myötä moni Collegen henkilöstöstä innostui suorittamaan Voimakehä-lisenssin, joka keskittyy erityisesti luontaisten vahvuuksien tunnistamiseen. Tätä lisenssiä hyödynnetään muun muassa työelämä- ja uraohjauspalvelu Futurassa. Voimakehän avulla opiskelijat tunnistavat omat vahvuutensa ja siten voivat hyödyntää niitä urasuunnittelussa ja töihin hakeutumisessa.

Reilut puoli vuotta kesäkuun valmennuksen jälkeen oli puolestaan aika paneutua tarkemmin vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön (R = relationship enhanchement) sekä myönteisiin käytänteisiin (P = positive practises). Vuorovaikutuksen teemaa lähdettiin avaamaan omien vahvuuksien kautta. Henkilöstön jäsenet saivat tehtäväkseen pohtia, kuinka omat vahvuudet heijastuvat vuorovaikutukseen ja miten vuorovaikutus, yhteistyö ja yhdessä tekeminen mahdollistuvat ja toteutuvat omassa tiimissä.

Tehtävä sai monet pohtimaan vuorovaikutuksen haasteellisuutta etätyön aikana. Vaikka tekniikka on vuonna 2020 mahdollistanut työnteon omilta kotikonttoreilta käsin, on se myös tuonut monia haasteita jokapäiväiseen vuorovaikutukseen.

– Ihmisten erilaisuus tarkoittaa erilaisia odotuksia vuorovaikutukselta, Wenström muistuttaa.

Myönteiset käytänteet edistävät vuorovaikutusta

Valmennuspäivän viimeisenä aiheena käsiteltiin PRIDE –teorian P-kirjainta eli myönteisiä käytänteitä (Positive practices). Nämä käytänteet edistävät muita positiivisen organisaation alueita. Käytänteet voivat olla hyvin pieniä arkipäiväisiä asioita, joihin ei usein edes kiinnitä huomiota. Vuorovaikutusta ja yhteistyötä edistäviä käytänteitä voivat olla esimerkiksi palaverikäytänteet, vertaismentorointi, tiimityöskentely tai keskustelumallit.

– Ei ole olemassa yhtä sopivaa käytännettä kaikille organisaatioille tai yhteisöille, Wenström huomauttaa.

Lopuksi Wenström pyytää henkilöstöä pohtimaan, mitä toimivia käytänteitä Business Collegessa on. Vastausten perusteella moni kokee esimerkiksi henkilöstöinfot ja tiimipalaverit toimivina vuorovaikutusta edistävinä käytänteitä.

Aito läsnäolo ja kuunteleminen vievät pitkälle

Viisituntinen valmennuspäivä huipentui jo eläkkeelle jääneen opetustoimen päällikkö Paula Hyytiäisen sanoihin ja terveisiin. Hyytiäinen on ollut HyPe-hankkeessa mukana suunnittelemassa sen sisältöä ja tavoitteita.

Hyytiäinen työskenteli Business Collegessa upeat 34 vuotta eri tehtävissä ja etenkin pedagogiikan syväosaajana, tutkintojen, osaamisen sekä opetusinnovaatioiden kehittäjänä. Näiden vuosien myötä hän todella tietää, kuinka iso merkitys aidolla läsnäololla ja kuuntelemisella on arjen työssä.

Ohessa Paulan kiitoskortti Business Collegen henkilöstölle.

Teksti:

Janika Hallikainen
Heli Huotari

    Business College Helsinki

    Päätoimittaja - viestinta@bc.fi

    Kommentoi