Työelämäyhteistyötä rakentamassa

“Yhteiskunnassamme on käynnissä suuri osaamis- ja työelämämurros. Minusta on todella kiehtovaa päästä mukaan tähän muutokseen ja nähdä millä tavoin oppilaitos voi vaikuttaa, mutta toisaalta myös auttaa työelämää vallitsevassa tilanteessa”, toteaa Laura Sydänmaanlakka. Laura aloitti elokuussa Business College Helsingissä jatkuvasta oppimisesta ja yrityspalveluista vastaavana johtajana.

Laura Sydänmaanlakka

Tehtävä: Johtaja, jatkuva oppiminen ja yrityspalvelut

Tausta: Koulutusalan ammattilainen, jolla on kokemusta myynnistä, asiakkuuksista, kumppanuuksista ja verkostoista sekä liike-elämästä että koulutusorganisaatioista. 

Koulutus: Aikuiskasvatustieteen ja kauppatieteiden maisteri, opettajan pedagoginen pätevyys. 

Perhe ja vapaa-aika: “Perheeseeni kuuluu kaksi lasta ja aviomies. Vapaa-ajalla olen aktiivisesti mukana lasten harrastuksissa. Nautin paljon myös luonnosta, ulkoilusta, lukemisesta ja urheilusta. Ja olen intohimoinen HIFK-fani.”

Motto: “Business Collegen käyttämä #hyvälläsykkeellä sopii hyvin omaksi motokseni. Se kuvastaa tapaani toimia.”

Paljon potentiaalia 

Lauran ensimmäiset viikot Business Collegessa ovat sujuneet mainiosti: – Minut on otettu uutena työntekijänä täällä hyvin vastaan. Alkufiilis on todella positiivinen. Erityismaininnan annan saamastani perehdytyksestä. Kalenterini on ollut alusta asti täynnä sovittuja tapaamisia. Usein tapaamiset ovat poikineet uusia tapaamisia, ja tällä tavoin organisaatio on tullut tutuksi. Arvostan tätä, koska uutena ihmisenä haluan ymmärtää kokonaisuuden ja sitä miten me oppilaitoksena toimimme yhdessä. Kun nykytilanne kirkastuu, on viisaampi miettimään suuntaa eteenpäin. 

Business Collegen strategiaan syventyminen on luonnollisesti vienyt aloitusvaiheessa paljon aikaa. –Johtoryhmä on keskittynyt alkusyksyn strategian viilaukseen sekä yhteisen viitekehyksen luomiseen: mihin olemme organisaationa menossa ja miten työtä lähdetään yhdessä koko organisaationa tekemään. Itselleni on tärkeää, että ensiksi on määritelty selkeä suunta. Sen jälkeen on helpompi miettiä millä toimenpiteillä sinne päästään, Laura pohtii.

Lauran mielestä Business Collegesta löytyy reilusti osaamista ja ammattitaitoa, mutta hän on ehtinyt tunnistaa myös kehittämismahdollisuuksia: – Teemme jo nyt paljon erilaisia asioita työelämän kanssa ja toimijoita meillä on useita, tästä olen jopa hieman yllättynyt. Yritykset ovat vahvasti läsnä toiminnassamme, mutta jatkossa tälle tekemiselle pitää luoda yhdessä sovittu rakenne sekä määritellä yhteiset toimintamallit – ja tehdä tämä tekeminen myös näkyvämmäksi. Potentiaalia kehittää tekemistämme siis on. Perusta on kunnossa, joten valmius kehittämiseen on hyvä.

Työelämälähtöisyys korostuu entisestään 

Työelämälähtöisyys korostuu Business Collegen strategiassa. Lauran mukaan sen tulee näkyä kaikessa tekemisessä, aina koulutuspalveluista alkaen: – Oppilaitos ei toimi tyhjiössä, vaan osana ympäröivää yhteiskuntaa. Työelämä näkyy ja vaikuttaa vahvasti myös opiskelijoidemme arkeen. Esimerkiksi perustutkintoa suorittavia nuorten tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että he kouluttautuvat sellaisiin osaamisalueisiin, joilla he työllistyvät opintojen jälkeen. Työllistyminen on oppilaitoksen toiminnan arvioimisessa keskeisiä mittareita, myös rahoituksen kannalta.  

– Meillä on myös aikuisopiskelijoita, jotka tulevat opiskelemaan uutta alaa tai päivittämään osaamistaan. Tässä yhteydessä palvelemme yhtä lailla yrityksiä, joilla on rekrytointitarpeita tai osaamisen kehittämisen tarpeita. Esimerkiksi oppisopimus voisi olla monelle toimijalle hyvä vaihtoehto, mutta sen mahdollisuuksia ei usein tunneta. Ammatillisen koulutuksen tulee mielestäni vastata ketterästi työmarkkinoiden muuttuviin osaamistarpeisiin, Laura sanoo.

Lauran puheessa toistuu yhdessä tekeminen. Yhdessä tekeminen tarkoittaa myös kykyä asettua toisen osapuolen asemaan: – Meidän pitää oppilaitoksena tarkastella asioita myös ulkoa päin, ei pelkästään omista lähtökohdistamme. Tämä vaatii esimerkiksi läheisten työelämäsuhteiden ja -verkostojen luomista, kumppanuuksien synnyttämistä. Oppilaitosyhteistyön toteuttaminen tulee olla yrityksen kannalta selkeää ja helppoa.  

– Yhteistyösuhteidemme tulee olla vahvoja ja työelämän kanssa pitää käydä jatkuvaa dialogia. Meillä on ammatillisena oppilaitoksena paljon annettavaa elinkeinoelämälle, mutta niin on yrityksillä ja organisaatioilla myös meille. Keskustelun kautta ymmärrämme mitä työmarkkinoilla tapahtuu, ja millaiselle osaamisella on kysyntää. Asiat myös muuttuvat nopeasti, mikä korostaa tarvetta jatkuvalle yhteydenpidolle ja koulutusten kehitystyölle. Tutkimustulokset kertovat, että tällä hetkellä monilla yrityksillä on valtava tarve uudistaa henkilöstönsä osaamista, mutta keinot siihen puuttuvat. Myös tässä mielessä meillä on paljon annettavaa. Tavoitteenamme on olla työelämälähtöisin ammatillinen oppilaitos, Lauraa toteaa.

Osaaminen esiin

Oppilaitosmaailmassa tutkinnoilla on tärkeä rooli, kun taas työelämässä usein keskiössä on yksilöiden osaaminen. Laura näkee tässä positiivisen haasteen: – Meidän pitää nostaa osaaminen ehdottomasti esiin voimakkaammin. Se tapahtuu esimerkiksi koulutustuotteiden brändäämisellä. Työnantajat ovat kiinnostuneita nimenomaan osaamisesta, vaikka kyseisen osaamisen hankkimiseen kuuluukin yleensä tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen. Meidän pitää pystyä kertomaan konkreettisesti, millaisia osaajia työnantaja voi meidän kauttamme tavoittaa. 

Tulevaisuuteen Laura suhtautuu luottavaisesti: – Business Collegen koulutusalat (liiketoiminta ja tieto- ja viestintätekniikka) ovat tulevaisuuden aloja. Niiden osaajille on työmarkkinoilla kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Oman organisaation kehittymiseen ja työelämälähtöisyyteen ylipäätänsä kuuluu myös se, että mietimme myös täysin uudenlaisia strategiamme mukaisia liiketoimintamahdollisuuksia.