Kieli ja ammatillinen osaaminen kehittyvät vuorovaikutuksessa
Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa sinulle puhutaan kieltä, jota et ymmärrä täydellisesti? Poimit yksittäisiä sanoja sieltä täältä, mutta puheen kokonaisuus jää epäselväksi. Nyökkäilet ymmärtäväisesti, sillä et halua keskeyttää puhujaa jatkuvasti. Tämä on tilanne, johon ammatilliseen koulutukseen hyväksytyt maahanmuuttajataustaiset opiskelijat joutuvat valitettavan usein.
Vuoden 2018 syyskuussa alkaneen KIELO-hankkeen (kielitietoinen ohjaus ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä) tavoitteena on ollut edistää kielitietoista ohjausta ammatillisessa koulutuksessa. Business College Helsingin lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana Aikuiskoulutus Taitaja, Careeria, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu sekä Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä.
Päätösseminaaria seurasi reilu 100 henkeä ympäri Suomea
Opetushallituksen rahoittaman hankkeen päätösseminaari järjestettiin tiistaina 3. marraskuuta 2020. Koronaviruspandemiasta johtuen seminaari järjestettiin etänä, Microsoft Teams ja Vimeo -alustoja hyödyntäen. Tilaisuuteen olivat tervetulleita sekä ammatilliset kouluttajat että työpaikkaohjaajat.
Luksian projektivastaava Tarja Dejanova käynnisti seminaarin bulgarian kielellä – kielellä, jota lähes kukaan kuuntelijoista ei ymmärtänyt täydellisesti. Avaus oli ajatuksia herättävä ja sopi erinomaisesti syksyisen tiistai-iltapäivän teemaan.
Ammatillisessa koulutuksessa aloittaa vuosi vuodelta enemmän opiskelijoita, joiden suomen kielen taito ei ole vielä kovin vahvaa. Työpaikoilla tarvitaan hyviä ohjaustaitoja etenkin silloin, kun opiskelijan suomen kielen taito on vasta kehittymässä. Kielitietoisuuteen tulee siis kiinnittää yhä enemmän huomiota niin ammatillisten opettajien kuin myös työpaikkaohjaajien työssä.
KIELO käytännössä
Vaikka hankkeessa mukana olleiden toimijoiden toteutukset erosivat jonkin verran toisistaan, heitä kaikkia yhdisti kaksi tekijää: asiakas- ja tarvelähtöisyys. Kaikki oppilaitokset lähtivät liikkeelle maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kertomista kokemuksista. Opiskelijoilta kysyttiin myös, mitä he itse toivoisivat ohjaukselta.
Business Collegen projektipäällikkö Tuula Pahkala aloitti hankkeen aikana toteutettujen tuotoksien esittelyn. Vuonna 2019 Business Collegessa toteutettiin työpajoja, joissa perehdyttiin kielitietoisuuteen. Henkilöstön lisäksi työpajoissa kuultiin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden sekä työpaikkaohjaajien kokemuksia ja toiveita. Näiden pohjalta suunniteltiin materiaalia erityisesti opinto-ohjaajien ja muun ohjaushenkilöstön käyttöön.
Opinto-ohjaajat Kati Heikkilä sekä Sari Tuovila suunnittelivat ja tekivät KIELO-toiminnan aikana kaksipuolisia kortteja, joissa esitellään liiketoiminnan perustutkinnon ammatilliset tutkinnon osat. Korteissa lukee kunkin tutkinnon osan nimi, laajuus ja tutkinnon osaan liittyvät ammattitaitovaatimukset, opinnot, sekä esimerkkejä työtehtävistä. Myös yhteisten tutkinnon osien kortit ovat viimeistelyä vaille valmiita. Korttien lisäksi opinto-ohjaajat rakensivat aikajanan, joka kuvaa merkonomiopintojen etenemistä kokonaisuudessaan.
Hankkeen aikana Business College tuotti myös piirrosvideoita helpottamaan hakuprosessin vaiheiden ymmärtämistä. Myös opiskelijakirjeitä muokattiin uuteen uskoon, sekä työpaikkaohjaajille laadittiin oma sivusto, jossa huomioidaan kielitietoisuus ja kielitietoinen ohjaus.
Valmennuksia opettajille ja työpaikkaohjaajille
Hankkeen aikana Careeria toteutti KIELO-valmennuksia niin opettajille kuin myös työpaikkaohjaajille. Asiakaspäällikkö Hannele Pesola kertoo, että valmennuksia lähdettiin rakentamaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kokemuksien pohjalta. Valmennuksien tavoitteena on ollut lisätä ammatillisten kouluttajien valmiuksia kielitietoiseen ohjaukseen.
– Kieli ja ammatillinen osaaminen kehittyvät vuorovaikutuksessa työpaikkaohjaajan ja työyhteisön kanssa, painottaa Pesola.
Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian toteuttamassa valmennuksessa jaettiin kokemuksia, tehtiin käytännön harjoituksia sekä esiteltiin suomen kielen erityispiirteitä monikielisen opiskelijan näkökulmasta. Valmennuspäivien aikana käytiin myös läpi hyvän vuorovaikutuksen elementtejä. Koronaepidemian vuoksi ammatillisten ohjaajien valmennukset toteutettiin keväällä 2020 etäyhteydellä.
Dejanova kertoo, kuinka Luksian opiskelijoiden keskuudessa puhutaan noin 60 eri äidinkieltä. Tästä syystä he ovat halunneet tuoda kielitietoisuuden osaksi jokapäiväistä arkea. Nyt Luksian ruokalassa toivotetaan hyvää ruokahalua jopa 20 eri kielellä.
Työpaikkaohjaajien valmennusta kehitettiin myös Kouvolassa Aikuiskoulutus Taitajassa. Vuonna 2019 toukokuussa toteutettu KIELO-valmennus pidettiin 29:lle Kouvolan kaupungin puhdistuspalvelualan työpaikkaohjaajalle. Tämän valmennuksen myötä Taitajassa laadittiin työpaikkaohjaajille suunnattu huoneentaulu, jossa on neuvoja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työpaikkaohjaukseen.
KIELO-valmennus tukee ammatillista kehittymistä
Valmennuksiin osallistuneilta kerättiin hankkeen aikana runsaasti palautetta. Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa yliopettajana työskentelevän Jani Siirilän palautekoonnista ilmenee, kuinka valmennus on saanut osallistujia kiinnostumaan kielitaitoisuudesta aiempaa enemmän. Lähes kaikki kokivat valmennuksen tukevan ammatillista kehittymistä ja he myös uskoivat hyödyntävänsä valmennusta työssään.
– Valmennus auttoi samaistumaan maahanmuuttajataustaisen opiskelijan asemaan Suomessa, vastasi yksi valmennukseen osallistuneista.
Kielitietoisuus vuonna 2030
Päätöswebinaarin paneelikeskusteluun osallistuivat puhtauspalvelualan opettaja Camilla Lindberg Careeriasta, HOK-Elannon henkilöstön kehittämispäällikkö Kaarlo Virtanen, työpaikkaohjaaja Nimo Ali Helsingin kaupungilta sekä kiinteistöpalvelualan opettaja Aslak Palenius Luksiasta. Paneelin juonsi Aikuiskoulutuskeskus Taitajan kehitysjohtaja Tuija Arola.
Osallistujat keskustelivat erityisesti kielitietoisuuden näkymisestä arjen työssä. He kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kielitaito kehittyy huimasti työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana.
– Myös työntekijät oppivat harjoittelijoiden erilaisista taustoista paljon, lisää Virtanen.
– Myös työntekijät oppivat harjoittelijoiden erilaisista taustoista paljon.
Kaarlo Virtanen,
HOK-Elanto
Panelistit olivat myös yhtä mieltä siitä, että vuonna 2030 kielitietoisuus on yhä isompi osa arkeamme. Koska ammatillisessa koulutuksessa aloittaa vuosi vuodelta enemmän maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, on kielitietoisuuteen kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.
Päätössanoissaan Pahkala toteaa, kuinka kielitietoisempi ammatillinen koulutus ja työelämä syntyvät yhteistyössä ja yhteisvastuullisesti.
– KIELO-hankkeen myötä kielitietoiset teot ja valinnat ovat tulleet jäädäkseen ja työ jatkuu, vaikka Opetushallituksen rahoittama kehittämishanke päättyykin vuodenvaihteessa, lisää Pahkala.
Kirjoittajat: Janika Hallikainen, Tuula Pahkala ja Ritva Pakkanen.
Lue lisää hankkeesta:
Kielitietoisuusvalmennukset ammatillisessa koulutuksessa – KIELO-hankkeen kokemuksia. (Dejanova, T., Seppä, M., Arola, T., Pakkanen, R., Pesola, H. & Siirilä, J. 2020)
Kielitietoisella ohjauksella vauhtia ammattikielen oppimiseen (Arola, T. & Seppä, M. 2019)
